Itsepuolustusta

Minä kun olen pullakuskina päivät pitkät, niin pakkaa tuo liikkuminen olemaan vähänlaista paitsi tietenkin autolla. Ja kun on jo neljänkympin rajapyykkikin ohitettu, niin ihan hiukan on alkanut kertyä kiloja.

Vaimo sanoi, että jos joskus pullakuskin hommat loppuvat, niin voisin koettaa saada töitä Meripelastuslaitokselta pelastusrenkaana. Vaikka mihinkäs nämä hommat täältä nyt loppuisivat. Kyllä turkulainen Rostenin tuntee ja tykkää.

No joka tapauksessa päätin näin uuden vuoden kunniaksi ryhtyä vähän harrastamaan. Ajattelin, että joku taistelulaji olisi kiva, kun niitä taitoja voi sitten käyttää, kun taistelee vaikka Ikean kaappien kokoamisen kanssa. On meinaan remontti tulossa.

Vaan kuinkas siten kävikään!

Isis vai mikä se nyt on esti koko homman. Kaikki itsepuolustuskurssit ovat ihan täynnä! Ihmiset pelkäävät niin paljon, että jokainen suomalainen on mennyt kurssille ja on nyt ihan että hojohojo.

Vaan sen sanon, että on erikoiseksi mennyt tämä touhu. Ei ennen sillä lailla pelätty, vaikka nykyään on paljon rauhallisempaa jos tilastoja katsoo. Katupartioita perustetaan, huhhuh. Kyllä olivat partiolaiset toisenlaisia minun nuoruudessani.

No, ei siinä auttanut kuin haudata hyvin alkanut kuntoilu-ura. Vaimolle sanoin, että ensi vuonna sitten uudestaan. Voi olla ihan hyväkin, ties vaikka olisi tullut hiki. Vaikka tietenkin tammikuun jälkeen olisi taas tilaa, kun ihmisten into laantuu.

Sitä minä kuitenkin jäin miettimään, kun tässä nyt haistelen tuota ihanaa vastaleivotun pullan tuoksua tuolla auton takana… Että tässä ihan ilmainen vinkki kaikille, niin muualta tulleille kuin paikallisille: syökää hyvät ihmiset lämmintä pullaa! Silloin ei pelkää maailmaa eikä tule pahat mieleen.

Itsekin ottaisin, mutta kun se on piru vieköön niin, että kuormasta ei syödä.

Oikein hyvää vuoden alkua!